1. Kuolinpesän osakkaiden selvittäminen

Henkilön kuollessa hänen omaisuudestaan tulee kuolinpesä, jota kuolinpesän osakkaat hallinnoivat. Usein asunto muodostaa arvollisesti suurimman osan henkilön varallisuudesta ja sen myyminen edellyttää osakkaiden yksimielistä päätöstä. Ensimmäisenä onkin selvitettävä, ketkä kuuluvat osakkaisiin.

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina perillisten lisäksi eloonjäänyt puoliso sekä yleistestamentin saajat. Usein leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella – eikä tällöin ole perillinen tai peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Eloonjäänyt puoliso on vainajan lakimääreinen perillinen vain siinä tilanteessa, kun vainajalta ei ole jäänyt rintaperillisiä.

Sukuselvitys eli vainajan perilliset tulee aina selvittää tilaamalla kuolleesta katkeamaton sukuselvitys. Tämä tapahtuu tilaamalla virkatodistukset niistä seurakunnista, joissa vainaja on ollut kirjoilla sekä Digi- ja väestötietovirastolta (entinen maistraatti). Tämän lisäksi myös kuolleista perillisistä tulee tilata sama sukuselvitys, jotta tiedetään heidän sijaansa tulevat perilliset. Sukuselvityksen lisäksi tulee selvittää niin sanotut yleistestamentin saajat.

Perunkirjan osakkaat on hyvä tarkistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa. Kun Digi- ja väestötietovirasto on tarkistanut ja vahvistanut, että kaikki osakkaat ovat perunkirjassa, sukuselvitystä ei enää tarvitse perunkirjan liitteenä. Digi- ja väestötietoviraston leima siis helpottaa kuolinpesän hoitamista.

2. Perunkirjasta – mitä ja milloin?

Perunkirjan tulee sisältää muun muassa pesän osakkaiden, lesken, toissijaisten perillisten ja testamentinsaajien nimet, osoitteet ja henkilötunnukset, sukulaissuhteet, vainajan ja lesken varat ja velat sekä mahdolliset liitteet, joita voivat olla esimerkiksi testamentti, avioehtosopimus sekä perinnönjakokirja. Voit myös tehdä perunkirjan itse seuraten esimerkiksi kirjakaupasta löytämääsi mallia, mutta suosittelemme kääntymään ammattilaisen puoleen.

Perunkirjoitus tulee toimittaa Verohallinnolle viimeistään 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa usein se, joka vainajan tuntee parhaiten – esimerkiksi sisarus, puoliso tai lapsi. Perunkirjoja laatii esimerkiksi pankit ja lakitoimistot, jolloin oma työtaakkasi kevenee. Voit koota sen myös itse, mutta sinun tulee silloin tarkasti huolehtia että käytössäsi ovat kaikki tarvittavat asiakirjat.

Perunkirjoitusta varten asunnon tai asuntojen arvo on määriteltävä, ja sitä varten onkin hyvä pyytää kiinteistönvälittäjä apuun. Omaisuuden oikealla arvostamisella vältytään myöhemmin mahdollisilta veroseuraamuksilta – se on siis hyvä saada alusta alkaen oikein. Mikäli asunnon arvo on perukirjaan arvioitu alakanttiin ja se myydäänkin myöhemmin korkeampaan hintaan, syntyy myyntihetkellä kuolinpesälle verotettavaa luovutusvoittoa, jos määräaika perintöverotuksen oikaisulle on umpeutunut.

3. Kuolinpesän verotuksesta

Kuolinpesän asunnon myynnistä saatu tulo lasketaan kuolinpesän tuloksi, joten siitä verotetaan kuolinpesää, eikä osakkaita. Kuolinpesä on tuloverolain mukaan erillisenä verovelvollisena verotettava, eli se on itsenäinen verovelvollinen. Kuolinpesän myyntivoitto eli luovutusvoitto saadaan vähentämällä asunnon kauppahinnasta omaisuuden hankintahinta eli perintöverotuksessa käytetty verotusarvo sekä myynnistä aiheutuneet kulut. Jäljelle jääneestä summasta eli voitosta maksetaan veroa pääomatulon veroprosentin mukaan. Toinen vaihtoehto on vähentää kauppahinnasta hankintameno-olettama eli omistusajan mukaan määräytyvä prosentuaalinen osuus asunnon myyntihinnasta, mikäli se on kuolinpesälle edullisempi vaihtoehto.

Tässä oli meidän tiivistyksemme jakamattoman kuolinpesän asunnon myynnistä, toivottavasti koit sen hyödylliseksi! Me mielellämme autamme sinua kaikissa asunnon myyntiin liittyvissä vaiheissa – tarvittaessa saat asunnon myytyä kauttamme jopa muutamassa päivässä.